Kevät meni, kesä tuli – tässä kuulumisiamme

Kyselin taannoin Instagramin puolella, millaisia postauksia haluaisitte blogistani lukea. Sain parikin hyvää vaihtoehtoa ja niistä ensimmäisenä toteutan ihan tällaisen perinteisen ”Mitä meille kuuluu” -postauksen.

Kevät oli kieltämättä rankka ja nyt kesälomalla ollessani tajuan, miten paljon voimiani ja jaksamista se kevät verottikin. Terapeuttini kanssa keskustelimme edellisellä käynnilläni, että kevääseeni kuului aika paljon kaikenlaisia juttuja, joten ihmekös tuo, että vähän väsytti ja veti mieltä matalaksi. Osaa asioista olenkin avannut blogissa, mutta en kuitenkaan kaikkea.

Terapeuttini kiinnitti myös huomiota siihen, että vaikka ennen kesälomaani olin aivan puhki, olin kuitenkin päättänyt, että ne tietyt hommat hoidetaan loppuun parhaani mukaan ja sen jälkeen annetaan lupa höllätä. 

Nyt jälkikäteen kun lukee viime keväisiä postauksia, olen ollut todella väsynyt ja mieli on ollut maassa… Joskus mietin, että tietyt postaukset pitäisi vain poistaa, mutta sitten taas. Ne ovat olleet sitä hetkeä, sitä elämää, sitä arkea, mistä moni muukin kirjoittaa.

Muutoksiin reagoiminen – saako reagoida tunteella?

Miksi tunnen itseni heikoksi ja väsyneeksi? 

Kun kipu pakottaa pysähtymään

Loppujen lopuksi piti puhaltaa peli poikki bloginkin osalta ja hetki miettiä, miten tätä hommaa jatkossa viedään eteenpäin ja millä tyylillä ylipäänsä haluan blogia kirjoittaa. Mietin myös paljon, millaiset somekanavat blogilleni haluan? Mitä asioita haluan niitä kautta välittää? Miten paljon perhe-elämä on jatkossa mukana?

Kun yhtäkkiä ei olekaan mitään sanottavaa

Koria

Pienen blogitauon opetukset

Ensin olin kaksi viikkoa kirjoittamatta, tämän jälkeen kirjoittamisessa oli vielä kuukauden tauko, kunnes viimenään julkaisin uuden tekstin ja fiilistelin kesäöitä.

Instan osalta pidin myös taukoa. Vähemmän julkaisuja, vähemmän stooreja, vähemmän uutisvirran selailua. Huomasin kuitenkin hakeutuvani sellaisille tileille, joista koin saavani hyvää mieltä :) Osaa tileistä lopetin kokonaan seuraamasta, koska en kokenut enää saavani niistä tileistä mitään irti. Ihan niin kuin omaltakin tililtä häviää seuraajia ja sitten tulee taas uusia :)

Blogitauon suurin opetus oli se, että haluan tehdä tätä hommaa ja entistä enemmän sillä omalla tyylilläni. Ei ole toista tällaista samanlaista Hennaa, joka kirjoittaisi juuri täsmälleen samalla tavalla. Mulla on oma tyylini kirjoittaa, oma tapa julkaista Instassa kuvia ja stooreja.  Oma ääni, omat ajatukset, joita haluan tuoda julki. Se ei ole väärin.

Eniten ikävöin tauon aikana sitä vuorovaikutusta seuraajieni kanssa. Sitä, miten kuviin tai stooreihin saa kommentteja ja viestejä. Ajatusten vaihtoa, huumoria ja tsemppiä. Ihan puhdasta vertaistukea. Negatiivisuutta ja arvostelua ei juuri ollenkaan.

Olen huomannut, että instassa muiden bloggaajien ja somevaikuttajien kesken on todella paljon vuorovaikutusta. Paljon enemmän kuin henk.koht. sometileillä. Tsemppiä löytyy paljon. Osittain tietysti johtuu siitä, kun me kuitenkin kaikki tehdään samantyylistä hommaa, ollaan samassa veneessä :)

Olen kiitollinen kaikille teille, jotka toivottivat tsemppiä taukoni ajaksi. Arvostan.

Kuulumisiamme

Olen tällä hetkellä poikien kanssa toista viikkoa kesälomalla. Ensi viikko vielä lomailua, jonka jälkeen kuukaudeksi töihin ja päiväkotiin. Sen jälkeen esikoisella alkaakin koulu (!!) ja mie lomailen kuopuksen kanssa 1,5 viikkoa. Tämän lomapätkän jälkeen mun on taas tarkoitus siirtyä osittaiselle hoitovapaalle eli tekemään lyhyempää työaikaa. 

Kieltämättä esikoisen koulunaloitus jännittää, mutta uskon asioiden menevän enimmäkseen hyvin. Samalle luokalle on tulossa monta hyvää kaveria ja kouluuntutustuminenkin meni hyvin. Tulevasta opettajasta olen kuullut hyvää.

Omalta osaltani olen nyt loman aikana yrittänyt palautella arkeen niitä omaa hyvinvointiani tukevia asioita, kuten ravintoa, liikuntaa, riittävää lepoa sekä sosiaalisia suhteita, joita ikäväkseni olen liikaa laiminlyönyt viime kuukausien aikana. Tähän liittyvistä ajatuksista voisinkin kirjoittaa ihan oman postauksen jossain kohtaan. 

Olen lomalla nukkunut sellaisia 8-9 tunnin yöunia, joihin liittyy yhdestä muutamaan kertaan herätystä kuopuksen takia. Jos käyn päivällä sohvalle pötköttämään, nukahdan melkein heti. Univelkaa siis on kertynyt jonkun verran. Kroppa on tuntunut todella väsyneeltä ja raskaalta. 

Olen loman ajan kulkenut ilman meikkiä, ilman mitään ylimääräistä. Ihan semmosena naturellina mennyt paikasta toiseen. Yksinkertaisesti ei ole jaksanut panostaa ulkonäköön yhtään :D Hyvä kun jaksaa edes vaatteita pukea päälle ihmisten ilmoille mentäessä :D

Fiilikset tällä hetkellä

Blogitauoista ja kesälomista huolimatta en ole edelleenkään yhtään sen seesteisempi, vähemmän hermoheikko tai kärsivällisempi äiti. Niitä varten työstääkseen tartteis jotain järeempiä aseita, mutta jotain olen kuitenkin oppinut. On ehkä vähän enemmän ollut sellaista hetkissä elämistä, vähän vähemmän somea ja puhelinta. Mun mielestä se on jo hyvä alku :)

Ei siis mitään suuria mullistuksia ja muutoksia, ei ”uutta Hennaa”, vaan ihan tällä samalla polulla jatketaan. Blogi ja sen somekanavat elävät tässä arjessa mukana ja muokkaantuvat tarpeen mukaan.

Uudenlainen arki alkaa taas syksyllä esikoisen koulunaloituksen myötä ja sitä me tässä odotellaan. :)

Rakkaudella

Henna

 

 

 

7

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *