Kun kipu pakottaa pysähtymään

Kipu. Sitä on erilaista ja se voi iskeä mihin kohtaan kroppaa tahansa. Voi olla lievää kipua, kovaa kipua, jäytävää, viiltävää, jomottavaa, tylppää kipua. Kipuasteita on monia. Joidenkin kipujen kanssa pystyy elämään arkea lähes normaalisti. Meillä jokaisella on omat kipukynnyksemme. Toisinaan käy niin, että kipu pakottaa pysähtymään.

Osa teistä seuraakin blogini instagram-tiliä, jonne olen tällä viikolla päivitellyt varsinkin stoorien puolelle kuluneen viikon fiiliksiä ja vointeja. Kirjoittelin jo aiemmin talvella vatsavaivoistani, jotka kuitenkin helpottivat kevään kuluessa. Jollain tavalla ajattelinkin, että kivuliaat turvotukset ja muut vatsavaivat olisivat historiaa, eihän juuri mikään enää aiheuttanut oireita vatsalleni.

Kunnes viime sunnuntaina… Kävimme syömässä, oikein hyvin ja runsaasti. Normaalisti en vedä ruoan suhteen mitään överiähkyjä, mutta tällä kertaa tein sen virheen. Pian syömisen jälkeen alkoi kamala turvotus ja olo oli todellakin TÄYSI. Jonkin ajan kuluttua kuvioon astui sellainen kuvotus.

Yritin kotona makoilla sohvalla ja käydä välillä vessassa. Pieni puistoreissu poikien kanssa oli melkoisen tuskaa, koska en meinannut jaksaa olla pystyssä. Epäilin jo, olisiko tulossa vatsatauti. Tai ruokamyrkytys.

Illan edellä, muun perheen ulkoillessa, kävin vähän väkipakolla oksentamassa. Ajattelin, jos se helpottaisi sitä kauheaa ähkyä. Ähky hävisi kyllä, mutta sen tilalle tuli totaalinen uupumus ja voimattomuus. Kömysin kuitenkin maanantaina töihin ja päätin syödä kevyemmin, virheestä oppineena. Vatsa piti hieman elämää ja oli pientä kipristelyä, mutta ei sen pahempaa. Olo oli vetämätön.

Päivät ihan ok, illat kivuissa sohvalla pyörien

Maanantai-ilta meni kuitenkin taas kivuissa pyörien sohvalla. Ystävän kanssa oli sovittu pieni kävelylenkki, mutta enhän mie mihinkään kyennyt. Sain pojille ruoan laitettua, mutta heidän syödessään pyörin kivuissani sohvalla ja taisin jossain kohtaa torkahtaakin. Mies tuli vasta kuuden aikaa kotiin.

Tiistaina, vappuaattona jälleen töihin ja olo oli taas hieman parempi. Kunnes kotiin päästyämme… Piti pojille pumpata ilmapalloja ja heitellä hieman serpentiiniä sinne ja tuonne. Saada sellaista vappufiilistä. Sain pari palloa pumpattua, jonka jälkeen loppuilta meni sohvalla kipujen kanssa. Jossain vaiheessa taisin käydä oksentamassakin.

Vappupäivän aamu valkeni väsyneissä, mutta ihan ok olotilassa. Sain hieman syötyä ja skarppasin sen verran, että pääsimme perheen kanssa pyörimään Kouvolan keskustaan katselemaan vappumeininkiä. Kotiin päästyämme koko loppupäivä meni sohvalla kipujen kanssa ja kävin pariinkin otteeseen oksentamassa.

Vihdoin lääkäriin

Mietin jo siinä vappuaaton iltana sekä vappupäivänä, että onko se lähdettävä päivystykseen. Niin kova kipu oli ylävatsassa ja tuli jo mietittyä, että mikähän siellä vuotaa tai mikähän siellä on revennyt. Sinnittelin kuitenkin. Ajattelin, ettei tilanne ole niin vakava eikä se tosiaan huvittanut mennä päivystykseen jonottamaan vapun aikana.

Torstaille otin saikkupäivän ja varasin lääkäriajan. Lääkärissä kävin verikokeissa, joista ei löytynyt mitään ihmeellistä. Kaikki arvot olivat priimaa. Lääkäri epäili, josko olisi sappivaivaa. Talvella mun ylävatsa ultrattiin ja silloin sappirakossa näkyi sakkaa, joka saattoi jo silloin hyvinkin oireilla. Kiviä ei kuitenkaan tuolloin näkynyt.

Lääkäri halusi kuitenkin poissulkea helikobakteerin, joka voi aiheuttaa mahatulehdusta. Olen nyt toimittanut Terveystalolle tarvittavan näytteen ja odottelen tuloksia.

Jatkosuunnitelma

Jos helikobakteeri on positiivinen, aloitetaan bakteerin häätö antibiooteilla. Jos tulos on negatiivinen, aloitan parin viikon happosalpaajakuurin. Jos näistä ei apua, katsotaan muita toimenpiteitä ja kokeita.

Ultraan lääkäri ei nyt äkkiseltään laittanut, kun on vasta silloin talvella ultrattu. 

Aivan hirveät päivät takana

Voin sanoa, että tämä viikko on ollut aivan hirveä. Mulle on tosi iso kynnys ottaa itselleni saikkua (lasten takia kyllä olen tilanteen vaatiessa heidän kanssa kotona), mutta nyt oli nieltävä ylpeys ja otin torstain sekä perjantain saikkua. En mie kyllä työkuntoinen olisikaan ollut. Vielä eilen kärsin kovista kivuista ja oksensin yhteensä varmaan neljä kertaa.

Olen laihtunut pari kolme kiloa. Olo on vetämätön ja uupunut, koska en ole viime päivinä saanut syötyä oikein muuta kuin smoothieita, kaurapuuroa, mustikkakeittoa ja erilaisia mehuja. Tänään on mennyt jo kaksi leipää sekä luonnonjogurttia lisukkeilla. Tosin näinkö se luonnonjogurtti oli taas vika tikki, koska sen jälkeen alkoi taas koskemaan…

Kotona en ole ymmärrettävästi tehnyt juuri mitään. Mies on huolehtinut pojista. Ovat ulkoilleet ja käyneet kaupassa. Mun paikka on ollut sohvanpohjalla. Nyt kun miettii, pari päivää meni todella horroksessa niiden kipujen kanssa pyöriessä.

Sain talvella reseptin Litalginiin, mutten muistanut sitä koskaan apteekista hakea. Eilen olisin käynyt hakemassa, mutta sepäs onkin loppunut kaikkialta. Vasta joskus viikolla 20 tulee lisää.

Sappivaiva mikä lie, mutta inhottava vaiva

Olkoon tämä nyt sappivaivaa, tulehdusta tai mitä lie, jonka laukaisijana se yksi iso ruoka-annos todennäköisesti oli, mutta todella inhottavaa. Sitä on tällä viikolla herännyt siihen, miten kipu voi lamauttaa ihmisen ja laittaa miettimään kaikenlaisia juttuja. Kuten sitä, mitkä ovat elämän prioriteetit ja kuinka avuttomaksi sitä tunteekaan itsensä, kun ei ole kykeneväinen mitään tekemään.

Olen miettinyt sitä, miten kiitollinen olen miehestäni, joka on huolehtinut pojistamme entistä enemmän, kun ei minusta ole ollut juuri mihinkään. Olen unohtanut työasiat, koska terveys menee nyt työasioiden edelle. Olen pitänyt puhelinta äänettömällä, ettei jatkuvat piippaukset ja puhelinsoitot häiritse. Sohvalla olen viettänyt paljon aikaa ja vain torkkunut, jos siltä on tuntunut ja olen kyennyt.

Kyllä tämä tästä

Kuten aina jaksan hokea, kyllä tämä tästä, jälleen kerran. Toivon viikonlopun jälkeen olevani taas kunnossa. Jos en ole, sillehän en tässä kohtaan voi mitään. Mun elimistö on näköjään nyt päättänyt laittaa ihan kunnon stopin ja syyn pysähtyä.

Jatkossa on jälleen katsottava tarkemmin ruokavaliota ja muitakin elämäntapoja. Tajusin eilen, että maanantaina ja tiistaina söin salaattia, jossa oli tuoretta paprikaa. Näinkö se olisi laukaissut molempien päivien kipukohtaukset. Todennäköisesti. Kaikkeen tällaiseen on siis jatkossa kiinnitettävä huomiota.

Stressiä vähemmälle, ehdottomasti. Tosin tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Aina saa kuitenkin yrittää.

Mutta, täällä ollaan. Edelleen hiljaisempina blogin osalta, mutta onneksi on insta- ja facejulkaisuja noin muuten :) Mietin tässä, onko mitään järkeä edes julkaista tällaisia postauksia, mutta uskon tämänkin toimivan vertaistukena, jos ja kun joku muukin kamppailee samanlaisten vaivojen kanssa. Sattuneesta syystä tämä on nyt myös ollut melko pinnalla ja ajatuksissa viime aikoina ;)

Onko siellä muita, joilla ollut esimerkiksi sappivaivaa tai tulehdusta vatsassa? Kertokaa ihmeessä kokemuksia :)

 

Rakkaudella
Henna

 

Näin loppuun kevennyksenä mun todella hieno vappupallo, joka kuvasti aika hyvin tämän vuoden vappufiiliksiäni :D

Vappupallo

 

 

5

6 kommenttia artikkeliin ”Kun kipu pakottaa pysähtymään


  1. Itselläni ei ole kokemusta sappivaivoista, mutta ystävälläni oli ennen kuin leikattiin. Hänellä oli vähän väliä muutaman päivän pituisia kovia vatsakipuja sekä oksensi silloin myös. Hänellä oli sappikivet ja nyt ne on leikattu.
    Voimia sinulle ❤


    1. Kiitos Satu kommentistasi ❤️
      Ystävälläsi ollut varmaan aika tuskaisia oltavia, mutta sai varmaan leikkauksen myötä helpotusta vaivoihin? 😊


  2. Kuulostaa hurjalta nuo oireesi. Itsekin täällä kipuilen epämääräisiä mahan alueen vaivoja, joita on jo tutkittu monella tavalla. Seuraavaksi on vuorossa tähystys, joka jännittää julmetusti, mikä on omiaan lisäämään huonovointisuuttani.
    Paranemisia! Tuija


    1. Kiitos Tuija kommentistasi ❤️
      Ikävä kuulla, että sielläkin erilaiset vatsaoireet vaivana 😔
      Tsemppiä tulevaan tähystykseen ❤️


  3. Mulla ei ole mahaongelmia (osin siksi, kun tiedän nykyään mitä voin ja mitä en voi syödä), mutta kipukroonikkona ymmärrän fiilikset kivun suhteen. Toivottavasti löytyy syy kipuihin ja saat nopeasti apua.

    Tuore paprika on kai aika yleinen allergeeni, vai miksi sitä nyt sanois. Mulle tulee itelleni ihan järkyttäviä mahakipuja tuoreesta paprikasta, mausteisesta ruuasta (veikkaan että mausteinen tarkoittaa usein paprikaa, joka ei sovi mulle) ja perunasta. En kaipaa muiden kipujen lisäksi mahaongelmia, joten pidän silmällä tarkasti mitä syön.


    1. Kiitos Kettu kommentistasi! ❤️
      Tsemppiä sinulle arkeen kivun kanssa ❤️😔

      Näin olen myös ymmärtänyt, että paprika on aika yleinen vatsakipujen ja esimerkiksi närästyksen aiheuttaja 😔 Niin hyvää kuin se onkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *