Kiitos rakkaat ❤

Tämä postaus on omistettu ystävilleni.  Heille, jotka jaksavat kuunnella ja lukea valituksiani huonoista yöunista, lasten eri vaiheista, elämän varjopuolista ja omasta saamattomuudestani. Lisätään vielä soppaan ”sitku mutku” -jankutus. Heille, jotka jaksavat iloita kanssani elämän hyvistä asioista ja ihanista tapahtumista. Olla iloisia, jos Jössikkä nukkuukin 7h putkeen tai Jäpikkä saa kehuja päiväkodista. Tai jos teen itse… Lue lisää Kiitos rakkaat ❤

Laiska torstai

Tänään mulla ja pojilla on ollut vapaapäivä. Päivä, jolloin ei ole päiväkotia, perhekahvilan avaamista, sovittuja treffejä tai mitään muitakaan menoja. Heräsimme vasta klo 8 jälkeen (!!). Sehän se vasta outoa olikin, kun herätessämme oli jo valoisaa ? Hidas aamu. Aamupalat ja aamutoimet ihan rauhassa. Pojat saivat remuta ja viettää aikaa telkkarin ääressä. Lounaaksi pojille oli… Lue lisää Laiska torstai

”Ikuisesti 25v vai 30v”?

Mulle tuli tuossa vaivihkaa 31 vuotta mittariin. Viime syksynä kirjoittelin mun kolmenkympin kriisistä ja siihen liittyvistä kasvukivuista. Kasvukipuja ja pientä kriisiä on edelleen. Toisina päivinä paljonkin. Jopa niin paljon, että meinaa välillä ahdistaa. Onneksi nämä kuitenkin ovat ohimeneviä tunteita varsinkin, kun aletaan syvällisemmin pohtimaan. Tässä viime päivinä olen miettinyt, etten enää edes haluaisi olla parikymppinen. Jos nyt… Lue lisää ”Ikuisesti 25v vai 30v”?

Pienimuotoinen sometauko – hitti vai huti?

Miksi sometauko? Mun tämän vuoden tavoitteisiin kuuluu vähentää somen käyttöä. Ei lopettaa kokonaan, mutta vähentää. Iiiihan liikaa tulee tehtyä omia päivityksiä ja reagoitua muiden juttuihin, mikä taas toisaalta on mun mielestä sinänsä ihan ok, koska en halua olla mikään ”taustalla hiipivä stalkkeri”.  Minä olenkin  ollut semmoinen  tykkäilijä #someäiti.  Muut tietää minun/meidän elämästä paljonkin, minä en tiedä… Lue lisää Pienimuotoinen sometauko – hitti vai huti?

Mites meillä nyt nukutaan?

Siitä on nyt noin kuukausi, kun meillä aloitettiin Jössikälle unikoulu. Kirjoitin silloin asiasta oman postauksen. Meillä oli siis ongelmana Jössikän kuukausia kestäneet levottomat yöt ja vuoden ikää kohti mentäessä lisääntynyt maidon juominen öisin. Myös perhepeti alkoi olemaan ongelma. Unikoulun kestettyä viikon, oli Jössikkä (jotenkin) oppinut nukkumaan omassa sängyssään suurimman osan yöstä ja maitoa meni joko vähän… Lue lisää Mites meillä nyt nukutaan?

”Hullulla on halvat huvit”

Tiedän, etten ole ainoa, joka ”harrastaa” tätä samaa. Sitä tulee tehtyä niin automaattisesti ilman, että tarvitsee asian eteen tehdä mitään sen ihmeempää. Kuulostaako seuraavanlainen toiminta tutulta? Istut kahvilassa, yksin tai jonkun kanssa. Ympärilläsi istuu muita ihmisiä. Kadulla tai ostoskeskuksen käytävällä kulkee ihmisiä. On eri ikäisiä, kokoisia, näköisiä… Perheellisiä, yksin olevia, ystäväporukoita… Katselet ja kuuntelet, mitä… Lue lisää ”Hullulla on halvat huvit”

Kotiäidille energiaa – ruoasta

Monestihan sitä ajatellaan – ja monesti myös näin on – ettei äiti, joka on lastensa kanssa kotona, kerkeä syömään päivän aikana. Aamukahvi kylmenee kuppiin kun lapset keksivät ohjelmaa, päivän ateriat ovat suklaata ja leipää, jos edes sitä leipää. Illalla lasten mentyä nukkumaan aletaan tyhjentämään jääkaappia ja herkkukätköjä, koska energiavaje on aikamoinen ja kroppa h u… Lue lisää Kotiäidille energiaa – ruoasta

Mikä oikeuttaa ihmisen olemaan ilkeä?

Mikä ihminen on arvostelemaan muita? Mikä oikeuttaa ihmisen oksentamaan pahan olonsa vasten toisten kasvoja? Mikä muka tekee ihmisestä niin paljon paremman kuin muut? Miksi ei voida katsoa peiliin? Kuva: Pixabay Kyllähän se tiedetään. Kun jollain ihmisellä on itsensä kanssa paha olla omassa elämässään, omassa vartalossaan, hän saattaa olla hyvinkin ilkeä muita kohtaan. Tämä ilkeys saattaa… Lue lisää Mikä oikeuttaa ihmisen olemaan ilkeä?

Ihan tavallinen äiti

Olen saanut joskus kuulla, miten olen ”superäiti” ja ihmettelyä, miten jaksan kaiken tämän pyörittää ja pitää vielä itsestänikin huolta. Olen tässä miettinyt, että olenko esimerkiksi somessa antanut  liikaa sen kuvan, että olisin joku superäiti, sellainen suorittajaäiti? Tosiasiassa olen kaukana sellaisesta, ainakin omasta mielestäni. Silmiini osui linkki viime keväältä, jossa on listattu brittien mielestä täydellisen äidin piirteitä.… Lue lisää Ihan tavallinen äiti

Olen kiitollinen…

mun ystävistä. Heistä nk. ”vanhoista”, jotka ovat kulkeneet rinnallani vuosia ja VUOSIA. Heistä uusista, joihin olen lähivuosina ja -kuukausina tutustunut. Jokainen heistä tuo omalla tavallaan tietynlaista sisältöä mun elämään ja jokaisen kanssa on vähän niitä omia juttuja. Kaikki heistä ovat silti kovin rakkaita. mun perheestä. Mulla on kaksi ihanaa, luonteiltaan niin erilaista poikaa, jotka ovat… Lue lisää Olen kiitollinen…