Mites meillä nyt nukutaan?

Siitä on nyt noin kuukausi, kun meillä aloitettiin Jössikälle unikoulu. Kirjoitin silloin asiasta oman postauksen. Meillä oli siis ongelmana Jössikän kuukausia kestäneet levottomat yöt ja vuoden ikää kohti mentäessä lisääntynyt maidon juominen öisin. Myös perhepeti alkoi olemaan ongelma. Unikoulun kestettyä viikon, oli Jössikkä (jotenkin) oppinut nukkumaan omassa sängyssään suurimman osan yöstä ja maitoa meni joko vähän… Lue lisää Mites meillä nyt nukutaan?

Kotiäidille energiaa – ruoasta

Monestihan sitä ajatellaan – ja monesti myös näin on – ettei äiti, joka on lastensa kanssa kotona, kerkeä syömään päivän aikana. Aamukahvi kylmenee kuppiin kun lapset keksivät ohjelmaa, päivän ateriat ovat suklaata ja leipää, jos edes sitä leipää. Illalla lasten mentyä nukkumaan aletaan tyhjentämään jääkaappia ja herkkukätköjä, koska energiavaje on aikamoinen ja kroppa h u… Lue lisää Kotiäidille energiaa – ruoasta

Mikä oikeuttaa ihmisen olemaan ilkeä?

Mikä ihminen on arvostelemaan muita? Mikä oikeuttaa ihmisen oksentamaan pahan olonsa vasten toisten kasvoja? Mikä muka tekee ihmisestä niin paljon paremman kuin muut? Miksi ei voida katsoa peiliin? Kuva: Pixabay Kyllähän se tiedetään. Kun jollain ihmisellä on itsensä kanssa paha olla omassa elämässään, omassa vartalossaan, hän saattaa olla hyvinkin ilkeä muita kohtaan. Tämä ilkeys saattaa… Lue lisää Mikä oikeuttaa ihmisen olemaan ilkeä?

Ihan tavallinen äiti

Olen saanut joskus kuulla, miten olen ”superäiti” ja ihmettelyä, miten jaksan kaiken tämän pyörittää ja pitää vielä itsestänikin huolta. Olen tässä miettinyt, että olenko esimerkiksi somessa antanut  liikaa sen kuvan, että olisin joku superäiti, sellainen suorittajaäiti? Tosiasiassa olen kaukana sellaisesta, ainakin omasta mielestäni. Silmiini osui linkki viime keväältä, jossa on listattu brittien mielestä täydellisen äidin piirteitä.… Lue lisää Ihan tavallinen äiti

Olen kiitollinen…

mun ystävistä. Heistä nk. ”vanhoista”, jotka ovat kulkeneet rinnallani vuosia ja VUOSIA. Heistä uusista, joihin olen lähivuosina ja -kuukausina tutustunut. Jokainen heistä tuo omalla tavallaan tietynlaista sisältöä mun elämään ja jokaisen kanssa on vähän niitä omia juttuja. Kaikki heistä ovat silti kovin rakkaita. mun perheestä. Mulla on kaksi ihanaa, luonteiltaan niin erilaista poikaa, jotka ovat… Lue lisää Olen kiitollinen…

”Äiti, etkö sinä enää tykkää meistä?”

Näin kysyi meidän neljävuotias esikoispoikamme tänään. Voin sanoa, että oli jokseenkin pysäyttävä kysymys. Oma lapseni kyseenalaistaa sen, ettei oma äiti enää muka tykkäisi hänestä. Tilanne, jossa kysymys esitettiin, oli seuraavanlainen: Iltapäivällä yritin viikata pyykkejä, laittaa tietokonetta kuntoon (on ollut ”pikkuisen” teknisiä ongelmia) ja kuunnella samalla jatkuvaa älämölöä ja kysymysten tulvaa. Viime yönä Jössikkä oli herännyt… Lue lisää ”Äiti, etkö sinä enää tykkää meistä?”

Kun kamelin selkä katkeaa

Osa teistä varmasti tietää, miltä tuntuu, kun joku asia tai tapahtuma on se niin sanottu viimeinen niitti. Kun se kamelin selkä katkeaa. Mulla oli yksi niistä hetkistä tänään. Olimme koko perheen voimin tekemässä lähtöä äitini synttärikahveille. Minä jo puin Jössikälle ulkovaatteita, kun taas miehellä ja Jäpikällä oli omat perinteiset riehumissessiot meneillään. Istuin eteisen lattialla Jössikkä… Lue lisää Kun kamelin selkä katkeaa

Päivän parhaimpia hetkiä – heti illan jälkeen

Yksi päivän parhaimpia hetkiä on ehdottomasti lounaan jälkeen! Jössikkä ulos päikkäreille ja Jäpikälle tabletti ja mitäs mie teen? No käyn sohvalle ihanan lämpöpeiton alle! Hetken surffailen facessa ym. ja sitten yritän myös levätä, silmät kiinni, hetken aikaa. Jäpikän ollessa päiväkodissa nautin samalla hiljaisuudesta, muina päivinä taustalla on hiljaisena tabletilta kuuluvat Risto Räppääjä -laulut, Lego City… Lue lisää Päivän parhaimpia hetkiä – heti illan jälkeen

Unikoulu – lempeästi kohti parempia öitä

Sanasta unikoulu tulee edelleen monelle mieleen, että lapsi opetetaan nukahtamaan ja nukkumaan niin, että hän saa huutaa itsensä uneen. Ei näin. Jos sinulle sanasta unikoulu tulee mieleen pelkästään huudattaminen, suosittelen tutustumaan erilaisiin unikouluihin. Esimerkiksi MLL:n vanhempainnetissä on esitelty muutama lempeä vaihtoehto. Kuva: Pixabay Tässä postauksessa kerron teille, miten meidän unikoulu Jössikän kanssa on sujunut. TaustaaJössikkä oli pikkuvauvana… Lue lisää Unikoulu – lempeästi kohti parempia öitä

Mihis suuntaan sitä ollaan menossa?

Helou! Täällä taas :) Olen tässä hieman miettinyt, ihan vain uuden vuoden kunniaksi, mihin suuntaan mie tätä blogia lähtisin kehittämään ja viemään. Ihan ensimmäisessä postauksessani kirjoitin näin: ”Niin ja mitäkö tämä blogi tulee sisältämään?Lähinnä ajattelin joskus paneutua yksittäisiin aihealueisiin, jotka milloinkakin ihastuttavat/vihastuttavat.Tämä ei tule olemaan fitnesspumppaajumppaakanaarahkaa, ei vaaleanpunaista (tai -sinistä) unelmahöttöä, ei sisustusta, ei ruokahifistelyä, ei poliittisia… Lue lisää Mihis suuntaan sitä ollaan menossa?