Perhekeskeistä perhe-elämää: Miten tämä meillä näkyy?

Nyt on muutamat edelliset tekstini olleet aika syviä luotauksia mieleni sopukoihin, joten välillä on otettava itselleni hieman kevyempää kirjoittamista sekä teille lukemista. Tällä kertaa pureudun perheemme perhekeskeiseen perhe-elämään sekä siihen, miten se meillä konkreettisesti näkyy.

Perheemme viettää loppujen lopuksi todella paljon aikaa yhdessä. Pojat ovat päivät päiväkodissa, mutta lähes kaiken päiväkodin ulkopuolisen ajan he viettävät joko molempien tai toisen vanhempansa kanssa.

Perheellämme on muutamia tapoja, joita teemme koko perhe yhdessä ja niistä tavoista pidetään aika tiukasti kiinni.

Käymme koko perhe samaan aikaan suihkussa

Ennen lapsia kävimme miehen kanssa poikkeuksia lukuunottamatta joka ilta kahdestaan suihkussa. Minusta tämä oli kiva tapa. Siinä oli viimeistään se hetki päivästä, kun vaihdettiin päivän kuulumiset. Esikoisen synnyttyä rutiinit ja kellonajat hakivat paikkojaan. Jos olin kiinni tissitakiaisessa, kävi mies yksin suihkussa ja minä äkkiä hänen jälkeensä.

Pian lapsiperheen rytmit tasoittuivat ja kävimme jälleen miehen kanssa esikoisen nukahdettua samaan aikaan suihkussa. Kun esikoinen oppi pysymään omin jaloin pystyssä kylppärin lattialla, aloimme käymään koko perhe yhtä aikaa pesulla ja tämä tapa meillä on edelleen. Kuopus köllötteli vauvana lattialla hoitoalustan päällä sen aikaa kun me muut suihkuttelimme ja lopuksi hänkin pääsi äidin tai isin sylissä pesulle.

Meillähän ei mene kuin alle 10 minuuttia, kun koko perhe on saanut itsensä pestyä.

KÄYMME PYÖRÄILEMÄSSÄ, ulkoilemassa ja KYLÄILEMÄSSÄ

Yksi erittäin vakiintunut tapa on, että käymme suunnilleen kerran tai kaksi kertaa kuukaudessa miehen isovanhemmilla kylässä. Meiltä on heille matkaa reilu kaksi kilometriä ja yleensä taitamme tämän matkan pyörillä, aiemmin rattailla/kävellen. Hyödynnämme siinä samalla ulkoilun, liikunnan ja kyläilyn samalla reissulla.

Ulkoilemme omalla pihallamme koko perhe. Harvemmin enää olen esimerkiksi poikien kanssa keskenään ulkona. Jos ulkoilemme työ- ja hoitopäivien jälkeen, ulkoilemme kaikki. 

Meillä on myös todella paljon erilaisia sukulaisten synttäreitä ja nimppareita, joilla käymme koko perhe yhdessä. Aiemmin nämä jatkuvat kahvittelut ehkä hieman rasittivat, kun oli niin paljon juhlia juhlan perään. Lasten myötä nämä juhlat ovat ilo, koska juhlissa on isin ja äidin lisäksi muitakin, joiden kanssa lapset viihtyvät.

Koko perheen kauppareissut

Kerran viikossa, yleensä perjantaisin käymme koko perhe Prismassa. Reissuun sisältyy ensin syömingit jossain ja aikuisille jälkkärikahvit. Täydellä vatsalla on hyvä siirtyä kaupan puolelle. Mie teen varsinaisia ruokaostoksia samalla kun mies pyörii poikien kanssa ympäri kauppaa.

Voisimme tietysti tehdä niin, että toinen vanhemmista kävisi siellä kaupassa ja toinen olisi poikien kanssa kotona, mutta pojatkin osaavat odottaa joka viikoittaista kauppareissua. Ja koen kaikki tällaiset myös hyvänä harjoituksena pojille. Näkevät, että kaupassa on käytävä ja se ottaa oman aikansa, kun kerää kärryihin tarvittavat tuotteet, joista tehdä ruokaa. Sekä tietysti tässä on se, että samalla opetellaan sitä, miten kaupassa käyttäydytään.

Lauantaisauna

Tämä tapa on varmasti monellakin perheellä, kuten myös meillä. Joka lauantai alkuillasta meillä lämpeää sauna ja käymme koko perhe yhdessä saunomassa. Pojat saavat yleensä saunalimpparit mukaan ja heille on vadeissa vettä, jonka kanssa läträtä. Saunan jälkeen syödään hyvä iltapala, herkutellaan ja katsotaan joko elokuva tai jos telkkarista tulee sopivaa, koko perheen ohjelmaa.

Perjantai-iltaisin lämpenee lasten nukahdettua sauna vain aikuisille. 

Miten tällainen erityisherkkä, helposti kuormittuva äiti jaksaa INTENSIIVISTÄ PERHE-ELÄMÄÄ?

Toisinaan jaksan hyvin huonosti :D Töiden lisäksi käyn kerran viikossa ohjatulla kuntosalikurssilla ja ehkä kerran viikossa lenkillä yksinäni. Muu vapaa-aika menee perheen kanssa, jossain muodossa. 

Koska olen ilmeisesti erityisherkkä, on perhe-elämän hälinä ja hulina sekä jatkuvasti saatavilla oleminen melkoisen rankkaa, vaikka myös saan sitä hyvää perheestäni todella paljon.  Voisin viettää enemmänkin aikaa ihan vain itsekseni, jos kehtaisin omaa aikaa ottaa. Meillä mies on enemmän perhekeskeinen ja hän oikeasti nauttii perheensä seurasta. Hän on pojillemme hyvä isä.

Itse yritän kuitenkin ajatella, että nämä ovat niitä muistoja perheestämme, joita luomme pojillemme. He tulevat todennäköisesti muistamaan nämä lapsuuden lauantaiset saunaillat sekä niihin liittyvät spesiaalijutut herkkuineen. He tulevat muistamaan sen, miten koko perhe teki yhdessä asioita eikä niin, että aina äiti tai isä oli poissa, kun ei kiinnostanut.

Mie en aina ole henkisesti aivan täysin läsnä, mutta olemme kuitenkin koko perhe yhdessä ja mun mielestä se kuitenkin on se tärkein juttu tässä vaiheessa.

Rakkaudella
Henna

 

Artikkeli kategoriassa

6 kommenttia artikkeliin ”Perhekeskeistä perhe-elämää: Miten tämä meillä näkyy?


  1. Meillä vietetään myös hyvin perhekeskeistä elämää. Koen, että työ- ja päiväkotipäivien jälkeen ei ole energiaakaan juuri kovin paljon kotoilua kummempaan. Meillä näkyy kuormitus heti pojassa, jos esimerkiksi päiväkotipäivän jälkeen pitää vielä lähteä ruokakauppaan tai hoitamaan muita asioita.


    1. Kiitos kommentistasi Minnea ♡

      Meillä pojat jaksavat päiväkotipäivien jälkeen yllättävän hyvin, mutta jos useana päivänä on menoa ja meininkiä, väsyy kaikki.

      Mie olen varmaan se, joka kuormittuu ensimmäisenä, esikoispoika mun jälkeen. Me herkkikset ♡

      Tässä vaiheessa olen kiitollinen, kun meillä ei ole niinkään aikataulutettuja harrastuksia tulevaa mun täyttä työaikaa ja poikien pidentyviä päiväkotipäiviä ajatellen.


  2. ”Meidän perheen perhekeskeinen perhe-elämä” on aivan loistava ilmaisu! 😄👌 Tekisi mieli itsekin alkaa käyttää! 🙂


  3. Ihana kirjoitus tärkeästä aiheesta. Hienoa, että perhe on mukana arjen askareissa, se kantaa pitkälle. Blogin ulkoasu näyttää hyvälle. Mukavaa viikonloppua.


    1. Kiitos kommentistasi ja palautteestasi ♡

      Me koetaan tärkeänä, että pojat oppivat nimenomaan sen, että arki on sitä, mitä eletään. Aina ei voi olla yhtä juhlaa, mutta arjessa voi olla niitä mukaviakin hetkiä.

      Mukavaa viikonloppua myös sinne :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *